Sataneliöinen, perinteistä muotokieltä tavoitteleva hirsitalo Helsingin Puistolassa on kuin hellyttävä koiranpentu. Ohikulkijat pysähtyvät sitä ihailemaan ja puhuvat talolle helliä sanoja.
Tupa ei ole punainen ja perunamaakin vielä puuttuu. Muuten nuoren avioparin vuoden ikäinen, pittoreski hirsitalo vastaa ikiaikaisen asumisidyllin määritteitä. Vehreä, runsaan 400 neliön tontti Helsingin koillisnurkassa Puistolassa täydentää talon kodikkuutta. Naapureina ovat 1940-luvulla rakennettu rintamiestalo ja Helsingin pienimpänä omakotitalona tunnettu rakennus, alle 30-neliöinen punamullattu torppa.
Kesän myötä ihailtavaa on enemmän. Kevään lämmössä rakennusaikana tontilla säästyneet kaksi omenapuuta alkavat kukkia ja perunamaankin ilmestyminen talon edustalle on ajan kysymys. Pariskunnan suunnitelmissa on perustaa perinteinen kasvimaa. Sen myötä kaunista pihapiiriä pysähtyy ihastelemaan entistä useampi ohikulkija. Katsoa saa, mutta ei koskea. Siitä pitää huolen terhakka Luna-koira, jonka haukunta ilmoittaa varmasti, milloin kutsumattomat vieraat lähestyvät taloa.
Perinteisesti kaunis hirsitalo
Tontin löytyminen juuri Puistolasta oli täysosuma pariskunnan lopetettua vanhan talon etsiskelyn. Etelä-Haagan kerrostaloasunnossa mietittiin aluksi vanhan kohteen täydellistä remppaamista. Ajatusten siirtyessä uuden talon rakentamiseen, ykköstoiveena oli nimenomaan pientaloistaan tunnettu Puistola. Niitä alkoi nousta 1900-luvun alussa tuolloin vielä Helsingin maalaiskuntaan kuuluneelle alueelle kuin sieniä sateella. Siihen maailman aikaan pientalotontit olivat huomattavasti suurempia kuin nykyään. Useilla Helsingin pientaloalueilla yli tuhannen neliön pihoja on ryhdytty lohkomaan kahdeksi tontiksi.
Kun naapuritalon entiset asukkaat halusivat muuttaa, tuli myyntiin samanaikaisesti sodan jälkeen rakennettu talo sekä viereinen tontti. Kaupat syntyivät nopeasti. Talon osti arkkitehtiperhe ja tontin rakentajiksi ryhtyvät pariskunta. Paikka oli heidän suunnitelmilleen niin täydellinen, että päätös tontin ostosta syntyi alle puolessa tunnissa. Ratkaisu oli täydellinen siksikin, että kiinteistökaupan tehneestä naapuri-isännästä saatiin pääsuunnittelija pariskunnan somalle hirsitalolle.
Tonttia hankittaessa päätyminen nimenomaan hirsitaloon ei ollut vielä kirkossa kuulutettu. Isäntää miellytti muutkin vaihtoehdot ja moderni arkkitehtuuri. Rouva sen sijaan halusi vain ainoastaan hirsitalon. Syynä siihen oli lämpimät lapsuusmuistot mummolasta, vanhasta hirsitalosta. Vaimon kaksi muuta lähtökohtaa suunnittelulla olivat kodikas yleisilme ja keittiön sijoittaminen niin, että sen ikkunoista näkee vieraiden ilmestymisen tontille.
Rakennusmääräykset edellyttivät 1,5- tai 2-kerroksisen talon rakentamista. Lopputuloksena on perinteisesti kaunis hirsitalo jyrkkine harjakattoineen, sisääntulon avokuisteineen ja yläkerran ikkunalyhtyineen. Hirsikaupat tehtiin Kuusamo Hirsitalojen kanssa.
Rakentamaan ryhtymistä edelsi Helsingin hidas lupamenettely. Rakennuslupa saatiin lopulta vuoden 2018 syyskuussa, kahdeksan kuukautta kestäneen odottelun jälkeen. Rakentaminen kesti vuoden ja neljä kuukautta. Sisätöihin talon tuleva isäntä sai avuksi isänsä.
Tehokkaasti käytetyt neliöt
Neliöt on käytetty äärimmäisen tehokkaasti. Talon nettoala on alle sata neliötä, tarkalleen 96. Niihin on mahdutettu erillinen keittiö ruokailuerkkereineen, olohuone, työ/kirjastohuone ja saunatilat. Yläkerrasta löytyy kolme makuuhuonetta.
Portaat vaativat usein ison neliömäärän, mutta kekseliäisyydellä portaikon muotoa voi hyödyntää. Askelmien alla on vetolaatikot, jotka toimivat mainiosti esimerkiksi kenkien säilytyksessä. Portaiden alle jäävä tila on niin ikään otettu hyötykäyttöön. Niiden alle on mahtunut erinomaisesti kylpyhuoneen suihku. Tällaista porrasratkaisua ei saa tehdasvalmisteisena ja ne onkin rakennettu itse massiivitammesta.
Varsinaista kodinhoitohuonetta ei talossa ole. Pyykkihuolto hoidetaan yläkerran tilavassa wc:ssä. Savupiippu on lähes keskellä taloa. Sen sijainti on määritellyt paitsi olohuoneen takan myös saunan paikan. Kiuas on puulämmitteinen.
Rakennuskustannukset pidettiin kurissa hyödyntämällä muilta rakentajilta yli jääneitä pintamateriaaleja. Tori-nettisivuston kautta hankittiin muun muassa sisälattiat ja osa laatoista. Keittiön kaapistot ostettiin Ikeasta, tasot Bauhausista.
Talon hennon ruskean ulkovärin pariskunta haluaa pitää salaisuutena. Se sekoitettiin yhteistyössä Tammiston Värisilmän ja Teknoksen kanssa. Sisällä värimaailma pidettiin neutraalina. Pintojen valinnassa painotettiin yksinkertaisuutta ja ajattomuutta.
Kalustus on perinteisen kodikas, kuin lämpimiä lapsuusmuistoja jättäneessä mummolassa. Lähes kaikki huonekalut on hankittu käytettyinä. Olohuonetta hallitsee odotetusti vanha keinutuoli.
Luokseen kutsuva – artikkeli on ensimmäisenä julkaistu Uusi Koti – lehdessä 5/2021. Artikkelin on kirjoittanut Jorma Välimaa ja valokuvannut Hans Koistinen. Artikkeli on myös mukana ensimmäisessä Kuusamo Magazine -numerossa. Kuusamo-myyjät tuntevatkin kohteen koodinimellä ”Hirsitalo Kotola”.
Haluatko tutustua kohteeseen paremmin?
Tutustu pieneen hirsikotiin vielä videon kautta.
