Pihkassa puuhun osa 2 - paperitöitä, pohjatöitä ja kompromisseja.

Suunniteluun lähdettiin luonnollisesti tontin muodosta ja rakennusten sijoittelusta, perheen tarpeista ja Instagramin hyvistä vinkeistä ja pohjakuvista. Must have -asioita minulle olivat: isohko yhtenäinen olohuone-keittiö ja näkymä järven suuntaan isoilla ikkunoilla, neljä makuuhuonetta, hyvänkokoinen sauna ja käynti kodinhoitohuoneesta ja saunatiloista terassille, joka avautuu myöskin järvelle päin. Mieheni must have -listalla olivat: maalämpö, kahden auton autokatos, katettu terassi ja yläpohja, jonka villat on mahdollista käydä tarkistamassa. Lasten listalla oli omat huoneet ja palju. Sitten oli erinäisiä ”olisi kiva saada” -juttuja, joita oli esimerkiksi arkieteinen, vino sisäkatto, musta takka, saareke liedellä sekä pariovet päämakuuhuoneeseen. Voitte arvailla, keneltä nämä jälkimmäiset toiveet tulivat.

 

Meillä rakennuksen suunnittelu on edennyt kahdella akselilla, joista toinen on ollut terveellisyys ja turvallisuus ja toinen ulkonäkö. Toki talon toimivuus meidän tarpeisiimme on ollut kaiken lähtökohtana. Rajoittaviakin tekijöitä on, kuten tontin muoto ja käytettävissä oleva budjetti. Toinen näistä on venynyt jo jonkin verran ja toinen taas ei. Kaikki valintamme eivät välttämättä ole perustuneet tietoon, vaan seassa on ollut myös paljon tunnepohjaisia ratkaisuja.

Lamellihirsi, harjakatto ja kohtuulliset akkunat

Hirsivalinta oli yksi ihan ensimmäisistä päätettävistä asioista. Saimme useammasta eri hirsivaihtoehdosta tarjoukset Kuusamo-myyjältämme ja lopulta päädyimme 23 cm paksuun moderniin kuusilamellihirteen. Myyjältämme saimme tietoa, että niin sanotun painuvankaan lamellihirren painuma ei ole Kuusamolla kovin suuri, mutta esimerkiksi ikkunoiden ulkonäköön se vaikuttaa jonkin verran, sillä ikkunan yläpuolelle tulee varata painumavara, joka peitetään verhouslaudoilla. Myös väliseinissä tulee ottaa huomioon hirren luonnollinen painuminen, mikä tarkoittaa painumavaralistoja.

Katon muodosta kävimme jonkin verran keskusteluita. Lopulta valitsimme kattomalliksi harjakaton, sillä meillä oli ajatus, että talon seinää olisi hyvä vähän suojata järven suunnalta tulevalta tuulelta ja sateelta.  Yksilappeinen katto olisi sopinut tontille loistavasti, mutta tässäkin jokin tunne puolsi perinteistä harjakattoa. Toisaalta katettu terassi oli myös kätevä rakentaa jatketun harjakaton alle.

Yhtenä kompromissina voisi mainita vielä ikkunat. Minun toiveeni olisi ollut lattiasta saakka lähtevät hulppeat ikkunat puistoalueen ja järven suuntaan ja mieluiten koko seinän leveydeltä. Kuulosteltuamme timpureita, tuntui kuitenkin turvallisemmalta, että hirsitalossa ikkunoiden alle ja sivulle jää vähän puuta ikkunoiden tueksi ja suojaksi.

Ennen kuin nämä valinnat oli tehty, oli aikaa kulunut jo ainakin vuoden päivät ja siinä sivussa oli kulutettu kymmeniä ruutupapereita, mies oli opetellut käyttämään netin ilmaista CAD-ohjelmaa ja minä puolestani etsinyt #hirsitalo-haulla jo tuhannen kuvaa. Lisäksi lapset olivat ehtineet jo useaan kertaan kysyä, eivätkö he ikinä pääse valitsemaan omiin huoneisiinsa seinän väriä.

Kiirehän siinä tuli

Vaikka suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin ennen projektin käynnistystä, tuntui, että kevät lähestyi kovaa vauhtia ja luvat ja sopimukset olivat vielä puolitiessään. Rakennusluvan saamiseksi meidän tuli kuulla 11 naapuria, sillä sekaan mahtui pari perikuntaa, joiden jäsenistä osa asui toisella paikkakunnalla.

Sijaintikaupungissamme luvan saaminen onnistui suhteellisen kivuttomasti, vaikka ennakkotietojen mukaan lupakäsittelyssä olikin ruuhkaa. Siksi vinkkini tässä kohtaa on, että lupien hakuun ja talon tilaamiseen kannattaa ryhtyä ajoissa ja suunnitteluun jo paljon ennen sitä. Ja mikä on ajoissa, niin talo olisi hyvä olla tilattuna noin puoli vuotta ennen kuin kaivurin on tarkoitus saapua tontille. Meillä toimitussopimus allekirjoitettiin tammikuussa ja kaivuri teki ensimmäisiä temppuja tontilla toukokuun puolivälissä. Toki suunnittelua oli tehty jo pitkään ennen sopimusten tekoa.

Mieheni on vastannut meillä lupa-asioista ja käytännössä pyörittänyt kaikki suunnitelmiin liittyvät tarkistukset ja yksityiskohdat. Hänellä on minua selvästi parempi ymmärrys tekniikasta, kun taas minulla on mielestäni parempi silmä ulkonäkökysymyksissä. Mutta käsikädessähän nämä kulkevat! Esimerkiksi kaunista ja toimivaa saareketta on turha suunnitella ilman oikein sijoiteltuja sähköpistokkeita ja liesituuletinta, eli puheväleissä olisi hyvä pysyä koko projektin ajan. Ja siltikään suusta ei aina tule ihan kauneimpia lauseita eikä kauneimmalla äänenpainolla, vaikka kuinka yrittäisi.

Suunnitelmia on useita. Ensiksi laadittiin asemapiirros rakennusten sijoittelusta tontille, toki siinä kohtaa piti jo tietää, millaisen talon haluaa. Asemakuvan, pohjapiirroksen ja julkisivukuvat piirsi meille tuttu arkkitehti omien ideoidemme pohjalta. Hän toimi meillä lähinnä ideoiden sparraajana ja kyseenalaistajana. Saimme häneltä hyviä muutosehdotuksia esimerkiksi talon sisäänkäyntiin ja julkisivuihin sekä joihinkin tilaratkaisuihin. Lisäksi saimme suunnitteluun paljon apua ja konsultaatiota talomyyjältämme Jaakolta. Myös mieheni piirteli taloa lukuisia tunteja ennakkoon, välillä tietokoneella ja välillä lasten kanssa piparitalon muodossa ja joka kerta suunnitelmissa mentiin parempaan suuntaan.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Suunnittelu aloitettiin pohjatutkimuksella, jonka perusteella arvioitiin talon perustustapa. Talon lupakuvat kuuluivat Kuusamo Hirsitalojen talopakettiin, ja ne tehtiin arkkitehdin ja meidän yhteisten ideoiden pohjalta. Lisäksi tarvittiin asemakuva, sähkösuunnitelma, LVI-kuvat, perustussuunnitelma ja pihasuunnitelma, joista viimeinen ei taida olla pakollinen, mutta helpottaa muun muassa maatöiden tekoa ja tontin suunnittelua. Lisäksi on erillinen ikkuna- ja ovisuunnitelma.

Meillä jokaiseen suunnitelmaan tuli vähintään puolenkymmentä tarkistuskierrosta ja pientä muutosta, sillä kaikki muutokset eivät tule mieleen kerralla, vaan ne herättävät noin kello 05.00 aamuyöstä. Ensimmäiseksi aamulla soi puhelin sitten Kaisalla eli suunnittelijan päässä, josta käynnistyy uusi muokkauskierros. Silti sanoisin, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Joku tiesi joskus sanoa, että rahallisesti isot päätökset tehdään suunnittelupöydällä ja se pitää varmasti paikkaansa.

Kevät tuli, lumi suli, kaivuri sanoi huri-huri

Yhtenä päivänä ilmestyi tontin laitaan timpureiden raksakoppi, sitten tuli kaivuri, ei Rolle vaan Jussi. Ja sitten alkoi maa siirtyä, kun Jussi heilutteli vipuja kaivurin kopissa ja kuorma-autot ajelivat ees sun taas. Itse tyydyin ihmettelemään menoa tontin laidalla ja muistuttelemaan timpureita riittävistä aurinkosuojakertoimista. Nopeasti ne taidokkaat timpurit taikoivat hienot ja siistit pohjat riittävän hyvälle kompromissitalolle, jota Hirsitalo Kultsiksikin kutsutaan.

 

Taija

Perhe rakentaa Kuusamo Hirsitalojen modernia hirsitaloa Keski-Suomeen omien suunnitelmien pohjalta. Blogikirjoituksia ilmestyy rakentamisen eri vaiheista. Voit seurata rakentamista myös Instagramissa.

Lue Taijan muut blogit:

• Pihkassa puuhun – miksi hirsitaloon?
• Pihkassa puuhun osa 3 – Hirsirakentaminen -helppoa vai vaikeaa?
• Pihkassa puuhun osa 4 – Sisätöitä ja pitkää pinnaa

 

*Aiemmassa blogikirjoituksessa (Pihkassa puuhun – miksi hirsitaloon?) mainittu arkkitehti on eri henkilö kuin tässä tekstissä mainittu