Pihkassa puuhun osa 3
Hirsirakentaminen on projekti, jolla on monia vaiheita. Kun on ensin tehty pitkän kaavan mukaan suunnittelua, paperitöitä ja muita tausta-askareita, on aika kääriä hihat ja ryhtyä pystyttämään taloa. Tässä blogisarjassa seurataan modernin hirsitalon rakennusprojektia asiakkaan näkökulmasta. Blogisarjan ensimmäisessä osassa pohditaan sitä, miksi hirsitalo oli ainoa oikea ratkaisu. Toisessa osassa sukelletaan hirsitalon suunnitteluprosessiin ja tässä kolmannessa osassa käydään läpi hirsirakentaminen käytännössä. Tarina jatkuu blogisarjan neljännessä osassa, kun hirsitalossa tehdään sisätöitä.
Hirsirakentaminen alkaa, kun hirsipaketit saapuvat tontille
”Minä lähen täältä Kuusamosta ajelemmaa, nii huomenna siinä puolen päivän aikaan olisin siellä kohteessa”, soitteli hyväntuulinen rekkakuski meille heinäkuun alkupäivinä, kun hirsitalo Kultsin päärakennuksen hirret oli lastattu Kuusamo Hirsitalojen tehtaalla kyytiin. Sitä ennen olimme tehneet tontilla valmistelevia töitä, kuten hakeneet rautakaupoista ylijäämälavoja, joiden päälle hirsipaketit voitaisiin laskea. Lisäksi tontille oli ajettu jonkin verran ylimääräistä mursketta, jotta hirret saadaan tukevalle ja kuivalle alustalle pystytykseen saakka. Olimme varanneet suojausta varten myös isoja pressuja kymmenisen kappaletta.
Kyynelhän siinä vierähti, kun Kuusamo Hirsitalojen rekka kaarsi tontille heinäkuun auringon porottaessa – niin kauan meidän taloa oli odotettu, toivottu ja suunniteltu. Kyynelehtimiseen ei kylläkään jäänyt montaa minuuttia aikaa, sillä kuormaa oli ryhdyttävä oitis purkamaan kuljettajan apuna. Tontillamme oli todella hyvin tilaa, mutta siltikin tuntui, että pitkien hirsipakettien asettelussa riitti sumplimista. Tavaraa oli 27 metriä pitkän täysperävaunurekallisen verran. Kuormana oli hirsien lisäksi kattotuolit, pellavaeristeet, lautatavaraa ja villoja pitkälti yli toistasataa kuutioita. Tiedossa oli myöskin autokatoksen materiaalien toimitus seuraavalla viikolla. Tetristä saatiin siis hirsipaketeilla pelata, jotta tavarat saatiin fiksusti tontille asettumaan ja tottahan ne saatiin.
Hirsirakenteminen luonnollisista materiaaleista – kaunista puuta ja eristeenä pellavaa
Tiesimme hirsitalon tilanneemme, mutta kyllä kieltämättä sydämessä läikähti, kun raotimme hirsipaketteja ja näimme kauniin, vaalean höylätyn kuusihirren pilkottavan paketista. Myös tuoksu oli hyvä. Ei voimakas ollenkaan vaan, hirsissä oli todella mieto, puhtaan puun tuoksu. Ja kaikki ne puunsyykuviot hirsissä miellyttivät kyllä meidän molempien silmää. Eristeeksi tulevassa pellavassa oli sen sijaan hieman erikoinen ”lammasmainen” haju, mutta sekin hälveni sitä myöten, kun pellava asenneltiin hirsien väliin.
Hirsirakentaminen sujuu joutuisasti hyvän sään aikaan
Meidän kohdalla hirsirakentaminen osui sään puolesta mahtavaan saumaan. Hirsitoimitus ja rungon pystytys sujuivat joutuin, sillä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta nelisen viikkoa yhteen putkeen. Kokeneille timpureillemmekin sateeton pystytys oli ensimmäinen lajiaan, kun sadetta ei tullut pystytyksen aikana käytännössä lainkaan.
Hirsikehikon kasaukseen meni aikaa noin viikon päivät. Kahdessa viikossa aluskate oli asennettuna ja runko täysin turvassa sateilta. Avoimena olevat ikkunapielet peiteltiin muovilla, jotta mahdollinen sade ei pääsisi sitäkään kautta kastelemaan hirsiä. Pystytyspäivien päätteeksi peittelimme rungon yläosat muovilla.
Olimme tilanneet ”Säältä suojaan” pystytyksen urakkana Aki Hakovirralta Tampereelta. Sää ei tosiaan aiheuttanut minkäänlaisia haasteita. Ainoa tekijä, joka toi rakentamiseen haasteita oli korona. Ensimmäinen pystyttäjämme joutui lopettamaan liiketoimintansa koronasta johtuen ja niinpä meidän heinäkuun parhaille kesäviikoille tilattu pystytys peruuntui toukokuussa. Onneksemme saimme sovittua pystytyksen toivotuille viikoille uuden kasausporukan kanssa. Tässäkin meitä auttoi hirsitalomyyjämme Jaakko.
Hirsirakentaminen avaimet käteen -pystytyksellä
Olimme pystytykseen ja pystyttäjiin todella tyytyväisiä. Saimme kokeneet timpurit, joiden kanssa mieheni pääsi nikkaroimaan mökkiä pystyyn. Mieheni oli käytännössä koko pystytyksen ajan tontilla, ja hän olikin ajoittanut kesälomansa pystytysajankohtaan. Itse ajattelen, että vaikka kuinka ostaisi ”avaimet käteen” -pystytyksen, niin kyllä omistajan olisi hyvä olla saatavilla ja mieluiten jopa paikan päällä mahdollisimman paljon pystytyksen aikaan. Tällöin pystytyksen aikana tehtävistä ratkaisuista voi keskustella ja samalla pysyy parhaiten mukana myös siitä, mitä oma talo on ”syönyt” rakennusprosessin kuluessa.
On hyvä myös muistaa, että lopulliset päätökset taloa koskevissa asioissa tekee aina viime kädessä omistaja, jos epäselvyyksiä ilmenee. Siihen on valta ja vastuu ihan taloon sijoitetun rahankin näkökulmasta. Toki hirsirakentamisen asiantuntijoita, kuten hyvää vastaavaa mestaria ja osaavia timpureita kannattaa aina kuunnella ja arvostaa. Heillä on usein kuitenkin takanaan monia vastaavia hankkeita, joten hirsirakentaminen on heille tuttua, kun taas talon omistajalle tilanne voi olla ainutkertainen. Yksi hyvä neuvo on myös ”kysyä toista mielipidettä”, mikäli ristiriitatilanteita ilmenee. Niitä nimittäin joka rakennusprojektiin kuitenkin osuu, halusipa sitä tai ei. Siksi laaja verkosto rakennusalan osaajista on tässä kohtaa kullanarvoinen. Monesti vinkkejä ja neuvoja saa kahvikupposella tai ystävällisellä kiitoksella, kun ilkeää vaan kysyä, ja minä olen kyllä ilennyt!
Minimissään omistajan kannattaa varautua tavaran vastaanottoon sekä kehikon ja tontille tulevien tavaroiden suojaamiseen. Meillä suojausideat oli kieltämättä vedetty vähän yli sillä emme halunneet hirsien kastuvan kasauksen aikana. Mieheni viritteli patentointia vailla olevia ratkaisuja muun muassa talon korkeiden päätyjen suojaamiseen öiden (täysin kirkkaiden) ajaksi.
Moottorisaha laulamaan ja hirsinurkat piiloon
Halusimme hirsitaloomme koteloidut nurkat. Asemakaava määräsi asuinalueellemme, että hirsitalon voi rakentaa joko 0-nurkalla tai lyhyellä ristinurkalla. Päädyimme lyhyeen hirsinurkkaan, sillä meistä tuntui, että hirsitalo saisi olla niin sanotusti perinteisesti ristinurkalla tehty, vaikkakin sitten lyhyellä. Päädyimme vielä koteloimaan nurkat laudoilla, joiden alle laitettiin bitumipaperi, mikä tuntui kosteudelta suojaamisen suhteen hyvältä ratkaisulta. Toki ohjeet koteloiden tekemiseen saatiin Kuusamo Hirsitaloilta.
Lyhytnurkkien ”jännä vaihe” oli rakennuksella tehtävä oma viimeistelytyö. Mieheni teki sen moottorisahalla. Lyhytnurkka tehdään normaalipituisesta ristinurkasta. Nurkka on tarkoituksella jätetty pidemmäksi, sillä pitkä liitos ei ole niin herkkä puuntyöstö-, kuljetus- tai asennusvaurioille. Vasta pystytyksen jälkeen nurkat lyhennetään ja koteloidaan. Mieheni nikkaroi nurkkalaudoitukset ja asensi ne paikoilleen. Tämä oli itselleni ehkä hieman liian jännittävä vaihe, vaikka ihan taitava timpuri tuosta miehestä on viimeistään rakennusprojektin aikana kuoriutunutkin.
Jälkikäteen ajateltuna, jiiri- tai 0-nurkka ei olisi vaatinut lainkaan omaa tekemistä rakennuksella, jolloin työmäärässä olisi päässyt paljon vähemmällä ja vähän pienemmillä sydämentykytyksillä. Mutta mitäpä siitä, sillä priimaa pukkasi, vaikka keskivertoa yritettiin.
Hirsirakentaminen etenee vauhdilla – pystytys peltikatolle neljässä viikossa
Parhammillaan hirsirakentaminen on projektina nopeampi kuin äkkiseltään uskoisi. Neljässä viikossa hirsitalomme pystytyksen aloituksesta oli sekä päärakennus että autokatos pystytetty ja peltikatto asennettu. Pystytysurakkaan olimme sisällyttäneet lisäksi räystäänaluslautojen kiinnityksen. Koko perhe mummoa ja pappaa myöten osallistui räystäänaluslautojen maalaustalkoisiin noin viitenä kesälomapäivänä. Räystäänaluslautaa meni meidän taloon ja autokatokseen kilometrin verran. Siitä riitti sitten useampi sata metriä minun vanhemmilleni maalattavaksi, tyttärelle pari sataa metriä ja meille muille loput. Maalasimme talon pian pystytyksen perään Virtasen neljän öljyn maalilla, sillä halusimme hirsitaloon perinteisen ja hengittävän öljymaalin. Saimme hirsitalon maalaustalkoisiin onneksi mukaan hyvän ystäväni pojan, joka osoittautuikin varsin näppäräksi maalariksi. Ennen maalausta mieheni oli homesuojannut kaikki ulkopinnat.
Onpahan kaunis ja onpahan oma
Kyllähän se hirsirakentaminen pientä ja suurta raksapuuhaa sai aikaan ihan koko keskikesälle ja sitähän tulee piisaamaan vielä syksylle ja talvellekin. Olemme aiemmin yhden talon rakennuttaneet niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella ja nyt tämän toisen prosessissa olemme olleet paljon enemmän itse mukana. Olemme osallistuneet talon suunnitteluun, rakentamiseen ja suojaamiseen sekä vastanneet koko projektin koordinoinnista ja kaikista kontakteista. Koen, että meille tämä malli sopi hyvin, vaikka siihen aikaa ja vähän hermojakin kuluu. Eipähän tule käteen sitten väärät avaimet, kun sopassa on ollut itsekin lusikoimassa. Ja onhan tämä valtavan mielenkiintoinen projekti seurata ja tehdä! Että päivääkään en vaihtaisi pois… tai no, ehkä voisin muutaman vaihtaa. Mutta silti… hieno talo tulee, itse asiassa paljon hienompi kuin meistä kumpikaan osasi alun perin edes haaveilla.
Taija
Perhe rakentaa Kuusamo Hirsitalojen modernia hirsitaloa Keski-Suomeen omien suunnitelmien pohjalta. Blogikirjoituksia ilmestyy rakentamisen eri vaiheista. Voit seurata rakentamista myös Instagramissa.
Lue Taijan muut blogit:
- Pihkassa puuhun – miksi hirsitaloon.
- Pihkassa puuhun osa 2- paperitöitä, pohjatöitä ja kompromisseja
- Pihkassa puuhun osa 4 – sisätöitä ja pitkää pinnaa
