Arctic light: pulpettikattoinen hirsitalo Kuusamojärven rannalla

Pulpettikattoisen talon olohuone, jossa katto kohoaa rakennuksen etuseinälle. Valkoiset seinät ja katto korostavat muutenkin valoisan tilan avaruuden tuntua.

Kun maisemat loistavat väriä, viihdytään ikkunoiden sisäpuolella rauhoittavassa värimaailmassa. Kuusamojärven rannalla nautitaan pohjoisen valosta, vaikka reilusti Napapiirin eteläpuolella ollaankin.

Tiivistelmä: Kuusamoon palannut kolmehenkinen perhe rakennutti Kuusamojärven rannalle pulpettikattoisen hirsitalon, jonka suunnitteli oululainen arkkitehti Anna-Maija Syväniemi. Olohuoneen suuret ikkunat on suunnattu pohjoiseen järvelle, joten aurinko ei lämmitä tiloja liikaa eikä verhoja tarvita. Talon ilmanvuotoluvuksi mitattiin 0,5, mikä alittaa passiivitalon rajan.

Kun talon isäntä nelisen vuotta sitten palasi nuoruusvuosiensa Kuusamoon lähes pari vuosikymmentä kestäneeltä opiskelu- ja työreissulta, oli rinnalla puoliso ja alle kouluikäinen tytär. Elinympäristön muuttuessa perheelle tarvittiin elämän onnelliseksi tekevä koti. Se haluttiin rakentaa järvimaisemaan mahdollisimman lähelle Kuusamon palveluita.

Tavoitteen saavuttaminen ei ollut helppoa, mutta ei onneksi mahdotontakaan. Muutaman vuoden etsiskelyn jälkeen Kuusamojärven rannalta ilmestyi myyntiin useampikin pientalotontti, joiden joukosta pariskunta löysi suorastaan mahtavan 5700-neliöisen rakennuspaikan. Rinne oli täynnä vanhoja kuusia, jotka kaatamalla 50 metriin saakka rannasta saatiin uljas järvinäköala. Omaa rantaviivaakin maa-alueeseen kuuluu yli 60 metriä. Noin neljän kilometrin automatka Kuusamon keskustaan mahtui pariskunnan lähtöajatuksen haarukkaan.

Perheen onnelliseksi tekevä projekti saatiin käynnistettyä tonttikaupalla. Sitten tarvittiin talo.

Arkkitehti avuksi

Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.

Videoesittely pulpettikattoisesta hirsitalosta Kuusamojärven rannalla.

Ajatus selkeästä, pulpettikattoisesta ja suuri-ikkunaisesta talosta oli hahmona pariskunnan mielissä, mutta lopullisten suunnitelmien tekemiseen haluttiin arkkitehti. Sopivaa, pariskunnan ajatuksista kopin saavaa ammattilaista etsittiin Oulusta. Vaihtoehtoja oli muutamia. Joukosta valittiin arkkitehti SAFA Anna-Maija Syväniemi. Hän osasi parhaiten lukea pariskunnan ajatukset ja toi nopeasti julki omat ideansa kokonaisuutta parantavista yksityiskohdista. Lopputuloksesta syntyi työn tilaajien mielestä erinomainen – kolmehenkiselle perheelle tilava, valoisa ja hyvältä näyttävä pitkäaikainen koti.

Tonttia etsiskellessä mielessä vilahti ajatus kivitalosta, mutta vahvimpana vaihtoehtona oli alusta lähtien hirsitalo. Sellaista lähdettiin rakentamaan. Kuten teki suurin osa naapuritonttienkin ostajista. Rannalta myytiin yhteensä kuusi tonttia, joista neljässä on nyt valmiina hirsirunkoinen omakotitalo.

Kodinhoitohuoneen lasisesta ulko-ovesta näkee ulos järvelle. Pöytätasot ja kodinkoneet on sijoitettu molemmin puolin kodinhoitohuonetta.
Iso ikkuna vaatehuoneessa. Nurkkaan sijoitetussa isossa vaatehuoneessa on seinän korkuinen ikkuna, josta tulee kesäaikana valoa sisään ympäri vuorokauden. Saunapäädyn käynti terassille on pienestä aulasta, jonka viereen on sijoitettu kookas kodinhoitohuone. Sieltäkin on kiehtova järvimaisema.

Hirsitoimittajan valintaan otettiin mukaan kolme talotehdasta. Isäntä kävi jokaisen edustajan luona neuvottelemassa projektista. Joukosta valittiin läheisin, Kuusamo Hirsitalot, jonka tarjoamassa tuotteessa huomio kiinnittyi erityisesti seinien tiiveyteen. Lupaukset myös toteutuivat, sillä talon valmistumisen jälkeen tehdyssä tiiveysmittauksessa saatiin ilmanvuotoluvuksi passiivitalon rajan alittava 0,5.

– Tulos on varmasti yhdistelmä Kuusamo Hirsitalojen teknisiä tiivistysratkaisuja, huolella tehtyä pystytystyötä ja erityisesti aukkojen tiivistystä. Tein itse kaikkien aukkojen, ovien ja ikkunoiden, tiivistyksiä useita päiviä. Teippasin yläpuoliset painumaraot sisäpuolelta ilmansulkuteipillä, asensin väliin lämmöneristeeksi levymäistä Ekovillaa ja painumaraon ulkopintaan nidoin vielä tuulensuojaksi hengittävän tervapaperin. Eli raoissa on tuplatiivistys tuulta ja ilmavirtauksia vastaan, kertaa isäntä rakennusaikaisia toimia.

Talon rakentajiksi valittiin parhaat mahdolliset tekijät. Isäntä tiesi paikkakuntalaisen veljesparin, jolla on reilusti kokemusta juuri hirsitalojen rakentamisesta ja hyvä maine. Heidät onnistuttiin varaamaan reilusti ennen kehikon tuloa tontille. Pekka itse ja hänen isänsä Veijo Ilmola olivat tiiviisti mukana projektissa. Veijo huolehti päivittäin rakennustöiden lisäksi tarvikkeiden logistiikasta ja tarpeen tullen niiden noudosta rautakaupasta.

Saunasta aukeavat panoraamatyylisesti ikkunat järvimaisemiin. Saunan seinät ovat vaaleat, mutta lauteet ja katto ovat tummanruskeat.
PANORAAMA JÄRVELLE. Taloon ei haluttu erkkereitä vaan selkeät muodot, mutta saunan kohdalla tehtiin poikkeus ja se otettiin puolisen metriä ulos seinälinjasta. Panoraamalasitus tekee löylynheittäjien maisemasta täydellisen.

Perhe muutti uuteen taloon jouluviikolla 2017. Siitä alkoi onnellinen elämä. Uusi elämänvaihe täydentyi vielä Max-kissan liittymisellä perheeseen.

Hankintoja paikallisilta yrityksiltä

Kuusamolaisia yrityksiä haluttiin käyttää taloprojektin eri tarpeissa mahdollisimman paljon. Sitä puolsi paikkakunnalta löytyvä rakennusalan vankka osaaminen.

Olohuone, jossa televisio on kiinnitetty seinään ja sohva on sijoitettu ikkunoiden eteen.
Television paikka on seinällä. Tv:n paikka olohuoneen seinällä määriteltiin jo suunnitteluvaiheessa. Laitteen tarvitsemat johdot on piilotettu seinän sisään ja laite on kiinnitetty suoraan seinäpintaan. Tv:tä katsoessa ei tarvitse nähdä järvelle, joten sohvan sijoittaminen ikkunoiden eteen on perusteltua.

Olohuoneen kookkaaseen ikkuna-alaan löytyi yhtenäinen lasi ainoastaan kuusamolaiselta Klas1:ltä. Ikkunan kautta avautuva maisema Kuusamojärven Säynäjäperän lahdelle on onneksi talon pohjoispuolella. Nyt ikkunat eivät tarvitse minkäänlaisia verhoja. Viime kesän poikkeuksellisen kuumina päivinä lämpötila kohosi sisällä lähelle 30 astetta, vaikka aurinko ei pääse vuorokauden missään vaiheessa paistamaan suoraan sisälle. Talon nurkkaan rakennettu lasiterassi estää ilta-auringonkin viimeisten säteiden osumisen olohuoneen ikkunoihin.

Sisustuksen suunnitelleella rouvalla oli punaisena lankana pidättyä niin pintojen kuin kalusteiden osalta niukassa ja ennen kaikkea läpi talon kulkevassa yhtenäisessä värimaailmassa. Kodissa nautitaan luonnon väreistä, jotka vaihtelevat vuodenaikojen kierrossa. Sisustuksen ei pidä kilpailla ikkunoista näkyvien värien kanssa. Vaaleat, valkoisen ja harmaan eri sävyt edustavat myös ajattomuutta ja hillittyä tyyliä.

Sisustusvisioon sopiva keittiö löydettiin niin ikään kuusamolaiselta Kaluste Päivärinnalta. Sirot kaapistot eivät näytä niinkään keittiön vaan enemmän yhdenmukaisen oleskelutilan kalusteilta. Päivärinnan liikkeessä tutustuttiin myös Savon induktiolieteen integroituun liesituulettimeen. Sen hankkiminen lisäsi oleskelutilan minimalistista yleisilmettä entisestään, kun katosta ei laskeudu massiivista tuuletinta saarekkeen päälle.

Hirsitalon päädystä löytyy lasitettu terassi, josta aukeaa myös näkymät järvelle.
Terassi on ilta-auringossa. Lasitettu ulko-oleskeluhuone on länsi-pohjoispuoleisessa kulmassa. Kesän aurinko alkaa näkyä sinne iltapäivällä. Terassi blokkaa ilta-auringon viimeiset säteet olohuoneen ikkunoista, jotka on tarkoituksella suunnattu pohjoiseen. Muuten sisätilat kuumenisivat liikaa, kun ikkunoita ei haluta peittää verhoilla. Maisemasta halutaan nauttia aina. Vasemmassa kuvassa näkyy vierashuone.

Talon ulkomaalaukseen on käytetty ainoastaan yhtä maalisävyä. Niin seinät, ikkunapielet kuin räystäät on pintakäsitelty harmaalla Virtasen maalitehtaan hengittävällä 4 Öljyn maalilla.

Kohteen ratkaisut

  • Olohuoneen ikkunat on suunnattu pohjoiseen, joten järvimaisemasta voi nauttia ilman verhoja.
  • Avoimen oleskelutilan sisäkorkeus on yli 4 metriä.
  • Lasiterassi talon kulmassa estää ilta-aurinkoa paistamasta olohuoneen ikkunoihin.
  • Sauna on tuotu puoli metriä ulos seinälinjasta, ja panoraamaikkunasta näkyy järvi.
  • Isossa vaatehuoneessa on seinän korkuinen ikkuna.
  • Aukkojen painumaraot tiivistettiin kahteen kertaan, ja ilmanvuotoluvuksi mitattiin 0,5.
  • Liesituuletin on integroitu induktiolieteen, joten saarekkeen yläpuoli jää vapaaksi.

Arctic light – artikkeli on ensimmäisenä julkaistu Uusi Koti – lehdessä 1/2019. Artikkelin on kirjoittanut Jorma Välimaa ja valokuvannut Hans Koistinen.

Tutustu Hirsitalo Kajastukseen:

Asiakaskokemus Referenssi
Takaisin ylös